Kelvotonta tekniikkaa

Vanha kunnon hehkulamppu on jo suunnilleen lopettelemassa yli 150-vuotista palvelustaan ihmiskunnan hyödyksi. Tilalle tuli ensin pienoisloistelamppu (CFL – compact fluorecence lamp), jokaa hyvin nopeasti sai väistyä LED- lamppujen tieltä. Ja on syytäkin, sillä LED säästää 80 – 90% energiaa saman kirkkauden tarjoavaan hehkulamppuun verrattuna. Lisäksi sillä on häkellyttävän pitkä elinikä. Yleisesti mainitaan arvo 50 000 tuntia, kun taas hehkulampulle vakioitu elinikä on 1000 tuntia. (Tähän hehkulampun rajattuun elinikään liittyy yleinen väärinkäsitys. Totta, se on suunniteltu elinikä, mutta suunnittelu ei johdu teollisuuden ahneudesta vaan optimoinnista. Lampun tehtävä on muuttaa sähköenergia valoenergiaksi, joten optimoinnissa tasapainotetaan lampun hinta ja energian hinta. Näin tietyllä rahamäärällä saadaan mahdollisimman paljon valoa).

Takaisin LED-lamppuihin. 50 000 tunnin elinikä tarkoittaa noin kuutta vuotta jatkuvaa käyttöä. Jos lamppua poltettaisiin noin kuusi tuntia päivässä, se kestäisi ainakin 25 vuotta. Aika mahtavaa, monia kodin lamppuja ei ehkä tarvitsisi vaihtaa omistajan eliniän aikana.

Tarkastellaan nyt, mitä tuo LED-lampun elinikä tarkoittaa. Toisin kun hehkulamppu, LED-lamppu ei lopeta toimintaansa äkillisesti, vaan se hiipuu hiljalleen. Niinpä tuo 50 000 tunnin elinikä ilmenee käytännössä siten, että tuon ajan kuluttua lampun kirkkaudesta on jäljellä enää 80 % (se on muutos, jonka ihmissilmä pystyy havaitsemaan).

Lamppuja luonnehtimaan tarvitaan toinenkin luku, joka kuvaa laadun tasaisuutta. Esimerkiksi, että 70% lampuista antaa eliniän tultua täyteen vielä ainakin 80 % alkuperäisestä valomäärästä. Mutta mistä tiedämme, että lamput todella kestävät näin pitkään? Testaushan veisi enemmän aikaa kun jonkun lamppumalln kaupallinen elinkaari? Ratkaisu on kiihdytetyt elinikätestit. Elektroniikan ikääntymiseen vaikuttaa lämpötila. Siksi elinikätesteissä testataan suuri määrä laitteita korkeassa lämpötilassa.

Elinikään vaikuttaa myös sytytysten lukumäärä. Vaikka LED-lampussa ei ole mekaanisia kuluvia osia, virran kyteminen ja katkaiseminen aiheuttavat lämpötilamuutoksia, ja ne puolestaan tuottavat mekaanista stressiä komponenttien sisäisiin ja niiden välisiin liitoksiin. Vaikutus ei ole kovin suuri, ehkä tilastollisesti lamppu vanhenee muutaman tunnin per sytytys. Toisaalta tällainen kuluminen aiheuttaa äkillisen vian, lamppu pimenee kerralla.

Kuluttajapakkauksiin ei paineta elinikätietoja, ehkä siksi että ne ovat vaikeaselkoisia. Jos eliniän suuruusluokka kiinnostaa, sen voisi ajatella olevan valmistajasta riippuen 10 000 – 100 000 tuntia.

Ja nyt sitten hiukan ikävämpää asiaa. Olen havainnut, että omassa asunnossani joutuu vaihtamaan muutaman LED-lampun vuodessa. Eihän se niin pitäisi olla! Nämä lamput eivät hiivu, vaan ne joko sammuvat tai muuttuvat vilkkumajakoiksi. Syynä on liitäntäelektroniikka, joka kytkee LED-komponentit sähköverkkoon. Liitäntälaitteessa on 5-10 elektroniikan komponenttia. Tietoni elektroniikan luotettavuudesta ja ammatillinen kokemus väittävät, että tällaisen laitteen keskimääräisen vikavälin pitäisi olla useita vuosisatoja. Se ei näytä toteutuvan. Ilmeisesti luotettava LED - tekniikka pilataan kehnolaatuisella liitäntälaitteella. Jos kärjistäisin, niin varsinaiset LED – komponentit valmistetaan suurissa tuotantolaitoksissa, joissa prosessit ovat kontrolloituja ja laadunvalvonta tehokasta. Kuluttajalle menevät lamput sitten ilmeisesti kyhätään erilaisissa pajoissa, oletettavasti jossain Aasiassa.

   - - -

Tästä tuli näköjään todella tylsä kirjoitus.

Pyydän anteeksi.

Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti!