Pieni pala Suomen teollista kulttuuria. Ja Nokian teollisuushistoriaa. 1970-luvulla Egypti oli valjastamassa suurinta luonnonvaraansa Niiliä modernin energiatuotannon palvelukseen. Assuaniin tehtiin patoa ja voimalaa jotka maksoi Neuvostoliitto. Sen seurauksena Salmisaaressa tehtiin öljykaapelia padolle. Ja minä olin kesäteekkarina sitä tekemässä.
Teekkarien työ oli kaikilla mittareilla aivan pohjalla. On jotenkin kiinnostavaa, että monista teekkareista tuli sitten talouselämän johtohahmoja. No, tietävät ainakin miten talous toimii lattiatasolla. Sellutehtailla teekkarit pantiin nuohoamaan soodakattilaa, mutta tämä työ oli kuulemma mukavampaa. Käsittelimme armeerauskoneella puolivalmista, noin miehen reiden paksuista kaapelia. Kaapelin päälle oli puserrettu lyijyvaippa, ja valtavat kaapelikelat varastoitiin pihalle. Kun kaapelia alettiin armeerata eli sen päälle vedettiin monikerroksinen, teräsnauhoin vahvistettu suojavaippa, teekkarien tehtävä oli pestä pois suojana ollut asfalttilakka, jotta voitiin tarkastaa että lyijyvaippa oli virheetön. Lakka pestiin pois trikloretyleenin ja naftan seoksella. Päällämme oli raskaat kumiset suojavarusteet. Kaapeli purkautui hitaasti rullalta, me kastoimme rättejä ämpäreihin ja hankasimme ja hinkkasimme. Oli kuuma ja hiki virtasi.
Mutta homman hienous on tässä. Kaapelissa on kolme parin sentin paksuista kupariköyttä, joiden päälle kelataan paksu eriste ohuesta paperinauhasta, jota on kolmea väriä, punainen, sininen ja musta. Kolme tällasta johdinta kelataan yhteen, pannaan tyhjiökattilaan, ja kuumennetaan kaiken veden pistamiseksi. Kaapelissa on myös öljykanava ja päällä lyijyvaippa. Kun kaapeli on kuivattu, se täytetään öljyllä. On hyvin tärkeää, että mukaan ei pääse yhtään ilmakuplaa, koska ilma johtaisi korkeajännitteisessä kaapelissa läpilyöntiin ja räjähdykseen. Siksi kaapelin päässä on paineistetulla öljyllä täytetty tynnyri.
Kun kaapelia päällystetään, se ajetaan moneen kertaan koneen läpi kelalta toiselle. Jossain vaiheessa öljytynnyri pitää siirtää purettavasta kelasta vastaanottavan pään kelaan niin, että öljyyn ei pääse ilmaa eikä sen paine hetkeksikään laske. Muuten kallis kaapeli on pilalla ja se pitää romuttaa. Tätä vastuullista työtä varten oli erikoismies, joka ei koskaan tehnyt mitään muuta hommaa. Jyystimme kaapelia, metri kerrallaan, sen ajo päällystyskoneen läpi kesti aina muutamia tunteja. Sen ajan tuo erikoismies odotti vuoroaan. Hän oli pitkä hujoppi, joka seisoin öljyn kastelemassa suojapuvussaan, läpinäkyvällä visiirillä varustettu suojakypärä päässään, hiljaa huojuen, ja poltti ketjussa tupakkaa. Porukan arvion mukaan hän oli umpihumalassa. Kun hänen hetkensä tuli, hän otti salaperäisen työkalupakkinsa, irroitti tynnyrin, ja kiinnitti sen kaapelin toiseen päähän. Joskus hän joutui pulaan, kun liittimet eivät tahtoneet mennä paikoilleen tai niiden kierteet olivat vioittuneet, Silloin hän taisteli pitkään työkaluineen ja varaosineen öljyn suihkutessa ympäriinsä.
Mutta kaikki meni hyvin, ja kaapelit satiin valmiiksi. Assuanin voimala on kai toiminut ongelmitta. Ja Nokiastakin kasvoi maailmanluokan teollisuusyritys.