Avaruusturismi

Lehtitietojen mukaan presidentti Obama aikoo yksityistää avaruussektorin. Kysymys on oikeastaan Yhdysvaltojen umpikujaan ajautuneesta avaruuspolitiikasta. Ja sitkeän uskomuksen mukaan yksityinen sektori hoitaa tämänkin asian ylivoimaisesti tehokkaammin. Aikoohan Virgin Galactic yhtiö aloittaa kaupalliset turistilennot avaruuteen lähiaikoina.

Katsotaan asiaa tarkemmin. Mainostetut turistilennot eivät ole lentoja kiertoradalle, vaan ns. ballistisia lentoja. Euroopan avaruusjärjestö ESA tekee näitä lentoja niitä rutiininomaisesti Airbus-koneella. Niissä kone lentää parabolisen eli ballistisen kaaren noin 12 kilometrin korkeuteen. Lennolla saadaan aikaan painoton tila noin kymmenen sekunnin ajaksi.

Virgin Galactic haluaa viedä matkustajat avaruuden rajalle, noin sataan kilometriin. Se edellyttää erikoiskonetta, kaupallinen suihkukone ei niin korkealle yllä, ja ilmakehän ylärajalla suihkumoottorit pitää korvata rakettimoottorilla. Kun paraabelin kaari saadaan ylemmäs, painoton tila voidaan ylläpitää jopa minuutteja. Näille lennoille löytyy varmaan myös tieteellistä kysyntää, pidentäähän se mikropainovoiman kestoa kertaluokilla.

Varsinaiseksi avaruuslennoksi voitaisiin kuitenkin lukea vasta kiertoradalle meno. Virgin Galacticin koneella ei ole sinne mitään asiaa. Tein pikku laskelmia. Jos otamme koneen painoksi 10 tonnia, 100 kilometrin korkuinen parabolinen kaari vaatii energiaa noin 1,5 * 10 exp 10 (10 potenssiin kymmenen) Joulea (mukana kineettinen ja potentiaalienergia). Saman aluksen vienti kiertoradalle vaatisi noin 25 * 10exp10 Joulea. Laskelma on kuitenkin liian optimistinen. Se ei sisällä ilman kitkan vaikutusta. Lisäksi aluksen on raahattava mukanaan myös polttoainetta. Todellisuudessa kiertoradalle pääsyn energialisä on ainakin 100 - kertainen, ja teknologian hinta ehkä vielä kertaluokkaa isompi.

Virgin Galacticilla ei ole tällaista teknologiaa. Lennosta veloitettava hinta on kaiketi noin 150 000 euroa. Se kattanee kustannukset, jos tilaajia on riittävästi. Venäläiset laskuttavat kiertoradalle matkustavalta avaruusturistilta noin 20 miljoonaa euroa. Se vastannee suunnilleen omakustannushintaa, ja kuvaa hyvin myös lentojen teknologista vaativuuseroa.

Entä voiko kaupallinen kilpailu tuottaa teknologisia edistysaskeleita, joiden avulla todelliset avaruuslennot saadaan halvemmiksi?

Ehkä. Palaan asiaan lähiaikoina.