Olen kuitenkin aina ollut
kiinnostunut filosofiasta. Opiskelijana luin läpi Ludwig
Wittgensteinin "Tractatus logico-philosophicuksen" - enkä
ymmärtänyt siitä mitään. Olin pettynyt. Erilaisista
sattumuksista johtuen ryhdyin kuitenkin työni takia perehtymään
teknologian filosofiaan ja tieteenfilosofiaan - ja sitä kautta
yleisemminkin ajattelun historiaan ja tekemisen filosofiaan. Sitten,
muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen kaivoin uudelleen esiin
Tractatuksen, ja luin sen läpi yhdeltä istumalta. Kirja oli nyt
naurettavan helppo ja jopa hauska lukea. Mitä kummaa tässä oli
tapahtunut?
Filosofia tuli uudelleen
ajankohtaiseksi, kun pari vuotta sitten aloin kirjoittaa kirjaa
laadusta*. Eräs laatukirjan innoittaja oli Georg Henrik von Wrightin
teos "Hyvän muunnelmat". Oivalsin nimittäin, että von
Wrightin kirjassa käsitelty "ei-moraalinen hyvä" itse
asiassa tarkoittaakin laatua. Omassa kirjassani käyn laatuaiheisia
keskusteluja fiktiivisten henkilöiden kanssa, joista eräs on
filosofi. Minä, aiempi filosofian väheksyjä olinkin kirjoittanut
filosofisen teoksen.
Joten tällä kokemuksella voisin
palata alun kysymykseen: mitä on filosofia?
Vastaan kolmella tavalla. Ensiksi,
filosofia on juuri sitä, mitä kuvittelemmekin sen olevan. Se on
tieteen alkujuurta, tapa hankkia tietoa ajattelemalla - ja myös
melkoinen joukko tällä tapaa tuotettuja ideoita. Ja koska meille
tutun filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa, filosofia on
nimenomaan teoreettista pohdiskelua. Kreikkalaiset nimittäin
halveksuivat kaikkea käytännöllistä, se on jotain, mikä kuuluu
orjille (ei ole ihan totta, vaikka näin meille on opetettu). Tähän
siis melkein sisältyy ajatus, että filosofian pitää olla
hyödytöntä. Antiikin filosofia tuotti hämmästyttävän ja
rikkaan tietoaarteiston - mutta 1600- luvulla kehittynyt luonnontiede
otti sen paikan maailman selittäjänä. Tästä keikauksesta lienee
peräisin käsityksemme, että filosofia on aikansa elänyt tiede,
joka nykyisin lähinnä tutkii itseään.
Sitten vastaus kaksi: filosofia ei
olekaan kuollut, vaan jatkaa olemassaoloaan. Nyt emme näekään
filosofiaa lopullisen tiedon tuottajana, vaan pikemmin kielellisenä
metodina. Se on eräänlaista tutkijan yksinpuhelua, missä hän
kinastelee itsensä ja muiden tutkijoiden kanssa (katso kirjoitukseni
"filosofien kanssa kellarissa"). Erityisen selvästi tämä
tulee esiin lukiessa filosofien kirjoittamia teoksia. Mutta jokainen
tieteenharjoittaja tekee sitä samaa. Tämä on erityisen
silmiinpistävää ns. "vaikeissa" tieteissä, kuten
fysiikassa, kosmologiassa ja neurotieteissä. Tutkijat itse eivät
yleensä juuri arvosta omasta tieteestään filosofointia, mutta
tekevät sitä silti. Olen varma, että esimerkiksi
suhteellisuusteoriasta on kirjoitettu tekstissä mitaten paljon
enemmän pohdiskelevia ja spekulatiivisia filosofisia juttuja kuin
fysiikan standardin mukaisia tiedepapereita.
Vastaus kolme: filosofia ei kuulu
(vain) oppineille, vaan se on yleinen ja kaikille ihmisille
tyypillinen kielellinen työkalu. Se on merkitysten antamista
asioille ja ideoille. Me kaikki harrastamme sitä. Filosofia tuottaa
merkityksiä pukiessaan ajatuksiamme kielen muotoon. siksi se on
kielellinen työkalu. Kun siis purimme aidat filosofian ympäriltä,
näimme yleisemmän kuvion. Tässä tulee myös vastaan harmaa alue:
missä vaiheessa yksityinen pohdinta eli filosofointi alkaa sulautua
jaettuun ja kollektiiviseen dialogiin? Selvää rajaa eri tietenkään
ole. Filosofia laajenee osaksi ihmiskunnan yleistä ja yhteistä
kulttuuria.
Entä se kumma juttu? Miksi
Tractatus oli aluksi käsittämätön, ja myöhemmin aivan selkeä?
Tuskin olin itse mitenkään viisastunut. Luulen, että kysymys on
osittain tottumisesta lukemaan erilaisia tekstejä. Mutta ennen
kaikkea lienee kysymys asenteesta. Nuori opiskelija pyrkii kiihkeästi
löytämään totuuksia - joita ei sitten valmiina löydäkään.
Kokeneempana suhtauduin kirjaan avoimesti ja uteliaasti: mitähän
tämä oikein on? Joten en löytänytkään valmista totuutta, vaan
mielenkiintoisia ja pohtivia näkökulmia.
*) tätä kirjoitettaessa laatukirja
etsii vielä kustantajaa. Sen työnimenä on "Alaston laatu"
tai "Kirkastettu laatu".
